Lonkkakipu vaikuttaa selän terveyteen ja sujuvaan arkiliikkumiseen. Hoidon päämääränä on hyvä voimantuotto lonkan alueelta ja liikkuminen ilman kipua. Luottamus lonkan toimintaan onkin aivan tekijä kuntoutuksessa.
Luottamus syntyy liikelaajuuden kivuttomasta lisääntymisestä. Vain ja ainoastaan tämä voi luoda perustan omatoimisille harjoitteille. Niitäkin tulee säätää yksityiskohtaisesti. Tämä tapahtuu testaamisen kautta. Oman näkemykseni mukaan emme voi siirtyä jumppailemaan lonkkaa ennen kuin olemme selvittäneet alaraajan liikeketjun toimiminnan.
Lonkka, polvi, nilkka
Olemme kaksi jalkaisia ja pystyasentomme vaatii jatkuvaa kontrollia. Tämä kontrolli syntyy viestinä jalkapohjistamme koko kineettisen ketjun läpi polvien, lonkan, lantio ja lopulta selän alueelle. Keskusyksikkönä toimivat aivot. Vanhat vammat, liikerajoitukset ja sensomotoriset häiriöt missä tahansa tätä liikeketjua voivat aiheuttaa toiminnan kompensaatioita sen muissa osissa.
Lonkka potilaalta katson kävelyä, testaan nilkan ja polven toimintaa sekä tiedustelen ja tutkin, totta kai, selän toimintaa. Vaikka varsinainen oire on lonkassa ja kivun lähde myös siellä voi koko biomekaniikka muuttua jos on “kivi kengässä”.
Liikkuvuus ja voima
Kipu vähentää voimantuottoa. Samoin tekee myös liikerajoitus. Mitä lähempänä olemme liikkeen ääripäitä sitä niukemmin aivot antavat käskyttää lihasta. Siis mitä lähempänä aivojen eli keskushermoston säätelymekanismien näkökulmasta. Noidankehämäisesti niveltä käytetään pienemmällä liikelaajuudella, koska liike koskee, ja aivojen hyväksymä liikealue sen kuin pienenee.
Pienentynyt liikealue johtaa voimantuoton alenemiseen. On siis syytä tutkia joutuuko lonkka kompensoimaan nilkan tai polven voimantuoton vajavuutta. Vai onko syynä issias hermon dynamiisen liikkeen niukkuus. Tästä etenemme tutkimaan itse lonkan voimatuottoa niin ojennuksessa kuin koukussa.
Hyvin kivuliaan lonkan yhteydessä voimmekin lähestyä asiaa monesta eri kantista, esimerkiksi nilkan ja polven kautta, kunnes lonkan oireilu helpottaa. Kaikille löytyy sopiva tapa. Se voi olla mobilisaatiota, hermokudos jumppaa tai neurologislähtöistä kuntoutusta.